Mikä henkilökohtaisessa coachingissa toimii? – Osa 2/6

Tässä blogi-kirjoitusten sarjassa tarkastelen kahtatoista eri laatua, jotka saavat henkilökohtaisen coachingin toimimaan. Toisessa osassa ovat tarkastelussa:

• Selkeä ja laadukas ajattelu
• Tunneälyn kehittyminen ja paremmat päätökset

#3 – Selkeä ja laadukas ajattelu

Yksi nykypäivän keskeisistä haasteista on jatkuva kuormitus ja kiire eri muodoissaan. Usein meiltä puuttuu arjessa paikka, jossa voimme ajatella rauhassa, syvällisesti ja laadukkaasti.

Työelämän turboahdettu tahti, jatkuva informaatiokuorma ja pienetkin uhka-signaalit kuormittavat hermostoa. ⚡️
Tämä näkyy ajattelun laadussa: kun olemme uhan tai ylivireyden tilassa, hahmotus kapenee, luovuus laskee, vaihtoehdot vähenevät ja ajattelusta tulee tukkoista, itseään toistavaa ja reaktiivista.

Coaching-tapaamisen alussa usein coachattava voi olla hieman ylivirittynyt, mutta keskittymisharjoituksen ja tilanteeseen asettumisen myötä olo ja ajattelu asettuu ja pääsemme olennaisen äärelle.

Coaching luo tilan, jossa voi ajatella selkeästi ja laadukkaasti. Miten se tapahtuu?

Läsnäololla 🌿
Hyvä coach ei vain saavu paikalle – hän valmistautuu.
Coachina on äärimmäisen tärkeää, että on täysin läsnä. Tähän tarvitaan oman hermoston säätelyä tapaamisen aikana ja erityisesti ennen sitä. Vuorovaikutuksessa tapahtuu merkittävä määrä tiedostamatonta yhteissäätelyä mm. peilisolujen toimesta. Jos coach on kiireinen tai ylivireä se vaikuttaa häneen ja coachattavaan. Kun coach on läsnä, avoin ja rauhallinen, peilisolut tekevät työnsä ja myös coachattavan hermosto alkaa virittyä kohti turvan tilaa, joka mahdollistaa laadukkaan ajattelun

Aktiivisella kuuntelulla 👂
Läsnäolon lisäksi toinen coachingin ydintaito, joka mahdollistaa laadukasta ajattelua on aktiivinen kuuntelu. Se auttaa löytämään olennaisen ja kirkastamaan sen keskustelun joka vaiheessa – oli se sitten aiheen muotoilu, vaihtoehtojen ideointi tai toimenpiteiden laadinta.
Hyvä kuuntelu on paljon muutakin kuin sitä, että on hiljaa ja antaa toisen puhua. Aktiiviisesti kuunnellessaan coach mm. vetää yhteen kuulemaansa selkeyden ja ymmärryksen varmistamiseksi. Hän huomioi ja tutkailee asiakkaan tunteita, energian muutosta sekä tukee olennaisten asioiden tunnistamisessa, syventämisessä ja edistämisessä.

Mitä laadukas ajattelu mahdollistaa?
Coachattava pääsee hänelle olennaisimpien asioiden äärelle. Tärkeimpien aiheiden käsittely edistää niitä ja luo lisää selkeyttä ja motivaatiota. Yhteisen työskentelyn myötä ja turvan tilan vahvistuessa ajattelu on:

• Rohkeampaa
• Luovempaa
• Virtaavampaa
• Rehellisempää
• Syvempää

Laadukas ajattelu ei ole luksusta — se on edellytys kasvulle, haasteiden voittamiselle ja positiiviselle muutokselle. Moni valmennettava on coachingin jälkeen silminnähden energisoitunut ja tyypillisiä havaintoja ovat myös:
”Tekipä hyvää sanoittaa näitä ajatuksia”
”Nyt on paljon selkeämpi olo”
”Tässä on selkeät askeleet, joilla pääsen eteenpäin”

🔹 Kiteytys
Laadukas ajattelu ei ole sattuma — se on seuraus, joka syntyy coachingissa turvasta, läsnäolosta ja syvästä kuuntelusta.

#4 – Tunneälyn kehittyminen ja paremmat päätökset

Me ihmiset usein pidämme itseämme rationaalisina olentoina. Ajattelemme punnitsevamme vaihtoehtoja, vertailevamme faktoja ja tekevämme päätöksiä loogisesti. Se pitää kyllä paikkansa osittain, mutta päätöksenteko aivoissa tapahtuu tunteiden pohjalta. Järki tulee mukaan vasta jälkikäteen perustelemaan sen, minkä tunteiden pohjalta päätimme.

Tämä ei ole ongelma sinänsä. Ongelma syntyy silloin, kun emme tunnista, mitä tunnemme. Tämän voisi tiivistää lyhyesti näin:

Jos et tiedä, mitä tunnet, et voi luottaa ajatuksiisi.

Ajattelu voi tuntua selkeältä ja varmalta, mutta silti olla vahvasti negatiivisten tunteiden vinouttamaa.

Neurotiede ja polyvagaaliteoria auttaa ymmärtämään, miksi näin tapahtuu. Hermostomme tekee jatkuvaa, tiedostamatonta arviota siitä, onko jokin sisäinen tai ulkoinen havainto turvaa vai uhkaa herättävä. Kun koemme turvaa, ajattelu on joustavaa, laajaa ja yhteistyökykyä lisäävää. Kun koemme uhkaa, ajattelu kaventuu: se muuttuu mustavalkoisemmaksi, pessimistisemmäksi ja yleistävämmäksi. Tällaisessa tilassa syntyy nopeasti vahvoja johtopäätöksiä – mutta harvemmin viisaita päätöksiä.

Tarvitsemme kykyä pysähtyä, kysyä ja tunnistaa: Mikä tunne tähän aiheeseen tai tilanteeseen liittyy?

Tunnistamattomat tunteet saattavat tuntua esim. sisäisenä paineena ja kiireenä. Esimerkkinä voisi ajatella tilannetta, jossa istun työpöydän ääressä ja mielessä pyörii vaikea aihe. Ajatukseni toistavat samaa viestiä: “Tämä täytyy ratkaista nyt.” ja “Jos teen väärän ratkaisun, tästä seuraa ongelmia.” Ajattelu vaikuttaa loogiselta ja vastuulliselta – mutta keho kertoo toista ⚡️ Jos hidastan ja havainnoin, niin huomaan kehon olevan kireä, hengityksen pinnallista ja hartioiden olevan jäykät.

Pysähdyn hetkeksi ja kysyn itseltäni, mitä oikeasti tunnen. Tunnistan epävarmuutta, pelkoa ja vastuun painoa. Samalla huomaan, että tämä on uhkan tila: mieli käy kovaa, mutta näkymä on kapea. Huomaan, että vakuuttavista ajatuksistani huolimatta minun ei tarvitse ratkaista tätä nyt. Voin päästää hetkeksi irti ja päätän palata asiaan seuraavana päivänä.

Lupa ja tila odottaa muuttaa jotain olennaista. Hengitys syvenee, keho rauhoittuu. Ajattelu ei enää puske ratkaisua ja päästää irti pinnistelystä. Seuraana päivänä rentoutuneemmasta turvan-tilasta käsin pohdin avarammin mm. kysymyksiä Mikä tässä on tärkeintä? Kenen kanssa tätä kannattaisi pohtia? Turvan-tilaan löytäminen mahdollistaa sen, että päätös ei synny kiireessä, vaan tilassa, jossa ajattelu on laajempaa ja joustavampaa 🌱

Coachingissa ei ainoastaan etsitä ratkaisuja, vaan rakennetaan tietoisuutta ja kyvykkyyttä tunnistaa tunteet, jotka ohjaavat ajattelua. Tätä tehdään jokaisessa sessiossa osana coaching-keskustelua. Välitön hyöty on vahvempi tunnetietoisuus käsiteltävän aiheen äärellä ja pitkän aikavälin hyötynä coachattavalle on tämän toistuvan ’treenin’ myötä kehittynyt vahvempi tunneäly ❤️🧠.

Yksi keskeinen hyöty coachingista on siis kehittyvä tunnetietoisuus ja tunneäly, joka puolestaan mahdollistaa enemmän turvan-tilasta tehtyjä viisaampia päätöksiä. Koska elämä työssä ja sen ulkopuolella rakentuu tehdyistä päätöksistä, kyse on aivan keskeisestä itsensä ja toisten johtamiskyvykkyydestä.

💡 Tunteiden tunnistaminen ei ole ’pehmoilua’. Se on yksi käytännöllisimmistä päätöksenteko- ja tietoisuustaidoista, joita voit kehittää.

Pohdittavaksi:

• Missä ja milloin sinä koet parhaat ajattelun hetkesi?
• Tunnistatko ne merkit, jolloin ajattelusi muuttuu ”tukkoiseksi” tai reaktiiviseksi?
• Miten voisit tietoisemmin johtaa omaa vireystilaasi ennen tärkeitä kohtaamisia tai päätöksiä?